Kuvassa (siis ylemmässä hehheh) ihana Cami!
Sateista naantalikesää.
Onpas outoo että samaan aikaan voi olla niin reipas ja sosiaalinen ja kuitenki ihan täysin omissa ajatuksissa. Helposti sen hymyn jättää kassalle tai viimeistään työvaatteiden mukana lokeroon. Tai en sano että mä tekisin niin ainakaan aina mut se on yllättävän helppoo. Mut täytyy kyllä myöntää et mukavat työkaverit ja bussiseura on aika suuri työsuhde-etu.
Löysin kesärakkauden ginger joesta. Ja mikropuurosta. Ihan oikeesti nallen pikakaurahiutaleet maksaa jotain 1.09 e.
Syksyllä alkaa tulevaisuus. Tai niin mä oon täs vähä mietiskelly. Kolme päivää ja tiedän taas vähän enemmän.
Kirjoittamiseen väsyneitä käsiä
Käsiä taskuissa
Käsiä käsissä
Tupakantuoksuisia käsiä
Ryppyisiä käsiä
Käsiä joissa on sormus
Yliviivaustussin värjäämiä käsiä
Rahaa piteleviä käsiä
Avainta etsiviä käsiä
Turvallisia käsiä
Käsiä puuskassa
Käsiä jotka osaavat soittaa
Kapeita käsiä
Kauniita käsiä
Vahvoja käsiä
Kännykkää selaavia käsiä
Toimettomia käsiä
Kylmiä käsiä
Käsirasvantuoksuisia käsiä
Halaavia käsiä
Tuttuja käsiä
Vieraita käsiä
Kävelin tänää koulun ohi, sitä samaa tietä Puolalanpuiston läpi mitä oon kaks vuotta melkee kävelly. Hymyilin sil samal valvontakameral mille aina, vaik en tiiä toimiiks se tai näynkö ylipäätää siinä.
On iha hiton kylmä ilma farkkutakille. Ainaki illalla.
Vappu oli kiva.
Oon miettiny et pitäisköhä ruveta olee onnelline asioist silloin ku ne on ajankohtasii ettei tarvis vaan muistella myöhemmi. Niinku iha ylipäätää asioista. Siit et joka päivä ku kävelin kouluu törmäsin aina kivoihin ihmisiin puutarhakadulla. Siitä ku juostiin yöllä tuomiokirkon rappusille. Siitä ku valvottii piharakennukses liian myöhää eikä muistettu et seuraavan päivän ois ollu töitä. Siitä et kukaa ei oo täydelline eikä pidäkää olla. Kaikennäkösestä mitä en oo tajunnu arvostaa. Vois pikkuhiljaa yrittää.
Loistava Barcelonanreissu takana. Kuvia on ehkä miljoona, tässä vaan muutama niistä.
Matkaan sisältyi paljon shoppailua, kipeitä jalkoja, kimaltavaa aurinkorasvaa, pahaa tomaattikeittoa, laulamista päivällä ja laulamista yöllä, kapeita hostellihuoneita, breezer-pullomusiikkia, hienoa arkkitehtuuria, varjokuvailtasatuja, 24h supermarketteja, ystäviä, paljon selfieitä, väsyneitä lentomatkoja, onnistuneita konsertteja, vesipulloja ja jääkylmiä suihkuja.
Mitä siitä että oon taas vaihteeks kipeenä kotona. Oli sen arvonen matka kuitenki.
Voi ihana huhtikuu. Illat on niin valosia ja jokirannan korkeet kerrostalot kimaltaa ku aurinko osuu niihin. Olin tänää Jo-jo-teatterissa kattomassa näytelmän Lapsen silmin. Suosittelen ehdottomasti. Itkin. Ja nauroinki.
Vähän oikee harmittaa etten oo näkemäs huhtikuun Turkua tarpeeks. Viime viikolla olin Hollannissa (josta nääki kuvat yllätys yllätys on) ja ens viikolla kutsuu Barcelona. Jotain vähän eksoottisempaa.
Ostin tänää ihanat mustavalkoset muistiinpanovihot pääsykokeisiinlukua varten. Sain viestinnän kirjan ekan kerran luettua. Laitoin farkkushortsit ja sukkikset jalkaan. Kuorossa laulettiin siistiä biisiä. Illalla teatteri ihanan ginger-ystävän kanssa. Oli onnellinen päivä.
Oon vähä hämmentyny ny ku oon päässy vähän sisään tohon median ja viestinnän tutkimuksen ihmeelliseen maailmaan. Mä oon tällä hetkellä siis sisällöntuottaja ja edesautan sitä, että viestintä muuttuu harvoilta suurille joukoille suuntautuvasta tiedotuksesta vuorovaikutteiseks mediaks jossa kuka tahansa hölmö voi kirjottaa mitä tahansa kelle tahansa. Hui.
Kello on yö, Mew soi, biisit mitä en oo koskaan ennen kuullut. Vähän liian vahvaa teetä lempimukissa ja yksinäisyys, ihana yksinäisyys. Yökyläilyn jäljiltä sotkunen kämppä, ei ketään täällä, kurkkasin varmuuden vuoks suihkukaappiin ja keittiöön koska puhuttiin matkalla kummitusjutuista.
Hauskoja päiviä ja iltoja takana! Hollanti. Kalamarkkinat, muikkuja, ystäviä, kadotetut aurinkolasit. Hitosti laulamista. Pitkästä aikaa elämää kameran linssin läpi.
Tyhjä pää, käheä ääni, älytön unirytmi, huono omatunto ja hassu hymy. Pitäiskö viimein ottaa tosissaan ne pääsykoekirjat ja lähteä bussilla kauas kaupungista. Luultavasti joo ehkäpä.
Ethän kopioi kuviani, koska en itsekään ole niitä mistään kopioinut. Kiitos!
