Life is beautiful around the world

Pahempaa on luvassa.. eli tässä on kuvia Kööpenhaminasta. Lisää Saksanreissukuvia tulee niin pian kuin ehdin laittaa. Meillä oli makee reissu vaikka mä olinkin kipee. Kyseessä oli siis kuoromatka ja minä onneton istuin katsomossa joka ikisessä konsertissa koska ääntä ei lähteny. Tosin korvasin laulamattomuuteni viimisenä iltana laivan karaokessa! Mutta oli kuitenki hienoo tutustuu uusiin ihmisiin, matkata ja fiilistellä. Toivottavasti tällaset katukuvat on vähän kiinnostavampia kuin tänään hissantunnilla katottu video jonka aikana nukahdin.

There's someting wrong with the world today

Olin ulkona haravoimassa kun iski luovuuskohtaus. Yleensä en haravoi. Mutta usein saan inspiraation jostain niinkin ihmeellisestä kuin auringonlaskusta ja risukasasta. Miten kevät on sujunut? Mulla aika mukavasti, keskiviikkona se on suunta ruotsin ja tanskan kautta saksaan. Kevätpörriäisiä kaikille!

Just a perfect day

Tänääään oli hyvä päivä. Kuvat on tosi randomeita, mut halusin laittaa blogiin edes jotain. Oon nähny liikaa keltasia autoja kahen päivän aikana, ihan liikaa! Selkeesti keltaset autot on yks kevään merkki! Eilen ne suututti mua koska niitä tuli joka paikasta, mut tänään ku mieliki oli ilosempi ni ne keltaset autot sai melkeen hymyilemään. Koeviikko melkein pulkassa, huonosti taas oon kokeisiin valmistautunu mut minkäs sille voi. Huomenna voin kuitenki hyvällä omatunnolla käydä ostamassa jonkun hyvän levyn!

A pretty little city girl

Nähtiin pitkäst aikaa Suvin kanssa ja käytiin kuvailemassa! Tässä tulos. Suvi on kaunis! Ja meil oli toosi kivaaki.

Tuntuu kuin surulle sanoisi tahdon

Alkaako mun kuvat toistaa samaa kaavaa? Haluisin nyt kevään tullessa inspiroitua vähän ja ottaa erilaisia kuvia erilaisten ihmisten kanssa! Malliksi saa ilmottautua!
Ehkä tä postaus on vaan "pakko-kuvata-jotain"-postaus. Jos joku sattuu pläräämään blogia taaksepäin ni huomaa, että sieltä on parhaimpia kuvia, ainaki mun mielestä, hävinny. Yhtä henkilöä ette siis tule enää täällä blogissa näkemään, siihen on syynsä, ja on vähän harmi ettei mulla oikein enää oo ihmisiä ketä kuvata. Täytyy kai rohkasta jotain kavereita kameran eteen!
Mutta, vaikka vähän angstisissa fiiliksissä oon nyt tän blogin suhteen, kuitenki elämä hymyilee ihan kivasti.